Tällä viikolla valtakunnan mediassa oli keskustelua asiasta, jota ei saa mainita, koska Suomen imago ja ulkoinen kuva saattavat siitä kärsiä. Ja meille kerrottiin, että se on paha juttu, jos näin käy. Ja kun niin kerrottiin, niin sen täytyy olla totta. Ei kai fiksut ihmiset omia kansalaisiaan kuseta?
Asian otti esille myös suomalainen komissaari. Tämä komissaari-virkanimike ei liity jutun otsikkoon. Varmaankin hän otti sen asian esille, siis sen josta ei saa puhua, lähinnä virkansa puolesta.
Ja kotimaassa poliitikot olivat pääosin samaa mieltä. Olipa demokraattinen veto liittyen asiaan, josta ei sitten keskustella.
On jännää, että Suomi, joka ainoana maana on pitänyt budjettikuria ja hoitanut hommansa SOPIMUKSEN MUKAISESTI, ei saa yhtään kuittailla niille, jotka eivät ole siihen pystyneet. Maksamaan ja takaamaan olemme kuitenkin kelvollisia ja jopa toivottuja.
Uskoin ennen olevani isänmaallinen; nyt tuli lunta tupaan. Olen taas hölmöillyt ainakin kahteen kertaan pahasti ja vaikuttanut negatiivisen Suomi-kuvan syntymiseen kirjoittaessani tätä blogia (jutut No more Mr Nice Guy / 15.12.2011 ja Eurommeko viidakkoon menevät / 1.8.2012.) Ja sitten tämä juttu - HUH!
Vilpittömät pahoitteluni Suomi.
Jutun otsikko ei sisällä mitään viittauksia nykyiseen tai entiseen kansalliseen ulko- tai talouspoliittiseen viestintään, YYA-sopimukseen, UKKhon tai ylipäätään mihinkään. Se oli vain lainattu laulu- ja soitinyhtye Beatlekselta.
Jos tälle palstalle ei tule uusia juttuja tai ne vanhatkin poistuvat, niin demokratia on toiminut ja Suomi-kuva säästynyt tulevilta mokauksiltani…
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti