perjantai 17. kesäkuuta 2011

THUNDER!

Normituuria jälleen. Innostuin hankkimaan Ruokolahden saunamökille teknisen mukavuuslaitteen, aurinkopaneelin. Viime sunnuntaina asensin häkkyrää paikoilleen. Homma meni pienillä perkeleillä jengoilleen. Mutta juuri, kun olin kytkemässä varaston katolla kaapeleita kiinni, niin tuli hirmu pimeä (keskellä päivää) ja kuului ukkosen jyminää.

Ensin ajattelin, että vaimoni on kuuntelemassa AC/DC:n Thunderia, mutta leiskunnan yltyessä havaitsin, ettei näin ole asian laita, koska legendaarinen kitarariffi ei alkanutkaan. Samalla kuistilta kuului kehotus tulla pikaisesti alas katolta. Pakenin paikalta. Katto ei ehkä ole maailman fiksuin paikka ukkosella ja vielä sähköjohdot kourassa. Onneksi on viisaita vaimoja. Tokkopa rouva olisi varoittanut, jos ei yhtään tykkäisi.

Tällä viikolla huomasin konkreettisesti, miten riippuvainen sitä onkaan tietokoneesta. Tai ainakin sellaisesta koneesta, joka toimii. Omaani pukkasi joku virus/mato/troijalainen ja koko himmeli meni jumiin. Onneksi uittoyhtiömme tietotekniikkaosaajat saivat koneen toimimaan, siitä kiitos. Mutta työmaalla ei oikeasti voi tehdä juuri mitään, kun se kone poksahtaa.

Olen aikaisemmin murissut siitä, ettei näitä kirjoituksia kukaan lue. Opin taannoin katsomaan Bloggerista tilastojuttuja (jotka tulivat osaksi systeemiä 2010 heinäkuun alusta) ja sieltä näkyi, että vuodessa tällä sivulla on käyty noin 5000 kertaa. Kiitos teille lukijoille aktiivisuudesta!

Vielä kun jaksaisi ensi viikon vääntää…