perjantai 26. marraskuuta 2010

PIKKUJOULUN MUISTILISTA

Pikkujoulut, nuo jokavuotisten juhlien kliimaksi, ovat näinä aikoina kiivaasti kuumimmillaan. Yliopistolla on juhlat tänään ja niin on monissa firmoissakin.
Itse skippaan partyt tältä vuodelta, mutta laitan tähän myös LUTin ulkopuolisten lukijoiden tiedoksi riimittelyä, joka julkaistiin tänään yliopiston intrassa. Tarina on geneerinen - sopii siis kaikille (one size fits all).

Odotettu ilta koittaa, on aika taksi alle soittaa.

Ensin pantiin lakki naulaan, sitten mentiin pikasaunaan.
Soviteltiin krakaa kaulaan, sitten karaokee laulaan.
Ahistaa tää rippipuku, onneks ei nää oma suku.

Haittaa ei ees lisäkilot, siellä oottaa synnit, ilot.
Juhliin ei tuu omaa akkaa, muuten tääkin lento sakkaa.
Puolisolta tiukka ohje, kiinnosta ei muiden pohje!
Kuormasta jos syöt, sitten paukkuu nahkavyöt!

Loppui taasen kiire, piina. Pohjat antaa Jaloviina.
Kettuile ei pomo tänään, muuten vedän sitä nenään.
Onneks miulla painitrikoo, ilman sitä pomo hikoo.

Työpaikkana on opin ahjo, mahtuu sinne moni kahjo.
Pakko olla hauska ilta, muuten palaa hihat, silta!

Missä kaikki omat tutut? Pakko kuulla niiden jutut!
Aika rankka nousukänni, mistä löytyy kusiränni?

Ruokaa on taas monenlaista, vaikka en mie niitä maista.
Juomaa löytyy – punaviini, onkin miulle juoma fiini.
Pöytään tuodaan uusi possu, miulle maistuis kolmas Kossu.

Parketilla hyvät luistot, känni poisti loput muistot.
Humppaan vielä yhden pelin, sekin taisi mennä selin.
Vielä yksi kolmosolut; sitten kotimatkan polut.

Yössä hehkuu orpo Nortti, kohta kuivuu ajokortti.
Hyvin vatkas humppalanne, pimeen pullon myi taas manne.

Herättelee aamun ruska, sattuu paljon, suuri tuska.
Sekopäinen ilta oli – laatta lensi – alkoholi?

On paha olo aamulla, naamakin on kuin haamulla.
Buranaa kun kotoo etsin, saisi siitä huonon sketsin.

Ruuaksi on graavikalaa, muistot melkein mieleen palaa.
Todellisuus aika tyly, sattuu päähän melu, jyly.
Kiva taasen töihin mennä, vaikka ajatus ei lennä.

Miten se on tänne tullu, onko Vesa ihan hullu?
Jos ehdit, niin varjele Luoja meitä näiltä, Erotustekniikan keskuksen sekopäiltä.
Nyt riimittely loppuu tähän, auttoi tässä Eero vähän.

-----------------------------

Siis näihin kuviin ja tunnelmiin - hilpeetä joulun odotusta.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Knocking on the Heaven´s Door

Olen tykästynyt tähän LUTin uuteen uljaaseen ulkoiseen viestintäasuun, Open your mind. Tämän höpötyksen otsikon voi nykyideologialla muuttaa muotoon Open your Door.

Jatkossa henkilökunta tulee saamaan kännyköihinsä arkiaamuisin ääniviestejä, joissa sanotaan Open your eyes, siihen on mukava herätä. Kun sitten hyppää autoon ja lähtee töihin pitää muistaa Open your radio, että ehtii paneutua yhteiskunnan polttaviin haasteisiin, joita sitten päivän aikana ehtii tieteen keinoin ratkomaan.

Varainhankinnan asiamies Pertti Kolari lähestyy teollisuutta viestillä Open your wallet – ja massia virtaa tilille. Jos meilläkin olisi lääketieteellinen tiedekunta, niin tuleville hammaslääkäreille voisi opettaa korrektin tavan sanoa potilaalle, että Open your mouth ja kirurgiopiskelijoille että (I´m going to) Open your stomach.

Kun on koko päivän kehittänyt suomalaista yhteiskuntaa, niin illalla voi sitten hyvällä omallatunnolla Open your television ja jos ohjelma on yhtä paskaa kuin normaalisti, niin mainostauolla ehtii hyvin Open your fridge ja tehdä ravitsevan voileivän. Perjantaina, kun heittäytyy tosi villiksi, niin saattaa vaikka Open your beer.

Tässä blogissa on se paha puoli, että jos LUTin käyttämän mainostoimiston heput lukevat tämän, niin myyvät vielä yllä esitetyt avoimen innovaation (Open your innovation) tuotteet putiikkiimme takaisin kohtuullisella katteella ja mie pysyn köyhänä. Mutta onneksihan liioista lukijoista ei ole ollut vaaraa tähänkään saakka…

PS. Otsikon biisi on rämäkämpi ja karheampi Guns N Roses versiona kuin se ikihippi Dylanin alkuperäinen.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

WELLCOME TO THE JUNGLE

WELLCOME TO THE JUNGLE
ORGANISAATIOKÄYTÄNNÖISTÄ

Organisaatioteorioista on kirjoitettu hyllymetreittäin, mutta tosielämä on paljon teorioita suoraviivaisempaa. Organisaatioteorioilla ja kommunismilla (tai millä tahansa aatteella)
on se yhteinen tekijä, että ne toimivat pirun huonosti oikeilla ihmisillä.

Parin vuosikymmenen aikana liikkeenjohdossa on siirrytty vähintään puolisotilaalliseen terminologiaan. Homma starttasi Karl von Clausewitzin kirjan ”Sodankäynnistä” aktiivisesta lainailusta, josta ymmärtääkseni lanseerattiin käsite nimeltä strategia (oppi sodan voittamiseksi). Sittemmin suurissa siviiliorganisaatioissa on siirrytty rakenteeseen, jossa toimijoina ovat divisioonat, kuten armeijassa. Kaikilla itseään kunnioittavilla puulaakeilla on oma visio, joka kuulemma Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa harhanäkyä.

Yksittäisten henkilöiden nimikkeet ovat myös muuttuneet. Joissain piireissä on tavallista käyttää toimitusjohtajasta CEO tai teknologiajohtajasta CTO, joissa O tarkoittaa sanaa officer, joka on varsin sotilaallishenkinen ilmaisu. Ollessani oman toimen ohella vuosi takaperin Fimeccin palveluksessa ohjelmapäällikkönä (siellä oli muuten sekä CEO ja CTO) ehdotin CEO:lle, että mie voisin sitten olla CPO (siis chief propaganda officer) – ei mennyt läpi.

Olemme siis pahimmillaan tilanteessa, jossa divisioona hyökkää kohti harhanäkyä. Divisioonan tavoitteena on ottaa haltuun käteni osoittamassa suunnassa, joskin virtuaalimaailmassa, sijaitseva jakeluteiden strategisesti tärkeä risteys, lähellä tiedon valtatietä. Tämä hyökkäys mahdollistaa tunkeutumisen uusille markkinoille (markkina-alue ja markkinapenetraatio kasvavat) ja sillä varmistetaan oman firman asemat, ennen kuin kilpailija saa käyttöönsä uudet ihmeaseet (= tuotteet).

Hoh-hoijaa. On tämä nykyisin pirun monimutkaista. Ylimitoitetun (ja liian tarkan) suunnittelun tuloksista ei ole paljon apua etulinjassa, koska yleensä siellä tapahtuu asioita, joiden ennustaminen ei ole mahdollista. Olen edelleen sitä mieltä, että isot linjat, perusprinsiipit ja tilanteen mukainen nopea toiminta mahdollistavat aina lähes järkevän toiminnan eteen tulevissa tilanteissa. Ei tässä arjessa paljoa liturgiat auta, mutta reippaasta asenteesta ei ole pelkästään haittaa.

Otsikossa oli (yllätys, yllätys) taas paheellisen Guns N´Roses yhtyeen edelleenkin häkellyttävän hyvän kappaleen nimi. Riimit alkavat sanoilla:

Welcome to the jungle
We got fun 'n' games
We got everything you want
Honey we know the names
We are the people that can find
Whatever you may need
If you got the money honey
We got your disease…