PERUNKIRJOITUS

Kävin maaliskuun alussa työmatkalla Perussa. Reissu oli ensimmäiseni Etelä-Amerikkaan. Tässä muutamia muita havaintoja retkestä.

Limaan pääsee KLM:n suoralla lennolla Amsterdamista, lentoaika vaatimattomat 12,5 tuntia. Menomatkalla sattui vielä istumapaikka keskelle sadan hengen perulaista teiniryhmää, jotka olivat palaamassa Euroopan excursiolta. Ei tullut nukuttua…

Olin etukäteen ollut tekemisissä Suomen lähetystöön Limassa liittyen seminaariin ja sain sieltä erinomaiset järjestelyt yliopisto- ja yritysvierailuille. Kaikki sujui mallikkaasti, suurkiitos sinne kaikesta avusta!

Saavuin perille lauantaina alkuillasta ja kentällä oli auto odottamassa. Kamat hotelliin ja saman tien suurlähettilään virka-asunnolle, jossa pääsin keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja saunaan. Sunnuntaina olikin vapaata, ainoastaan maanantain esityksen hienosäätöä. Ehdin Aalto yliopiston edustajien Mikon ja Rodrigon kanssa bussiajelulle katsomaan Liman keskeisiä nähtävyyksiä. Turismi loppuikin siihen.

Maanantaina alkoi toiminta. Seminaarin avaus, paikalla Suomesta ministeri Väyrynen ja lisäksi paikallisia ministereitä Perusta, Equadorista, Boliviasta ja Colombiasta.

Seminaari oli nimeltään “Forest, bioenergy and environment; Innovations and experiences from Finland.” Oman esitykseni otsikko tuli järjestäjiltä ja oli “Using the biodiversity of forests – possibilities for research and business on biochemical components of wood.” Kuten lukijat hyvin tietävät, niin ihan itse en olisi noin hienoa nimeä saanut väännettyä. Seminaarissa oli vauhdikas simultaanitulkkaus englanti-espanja ja järjestelyt pelasivat hienosti.

Oma esitykseni meni mielestäni hyvin ja sen seurauksena liki 200 hengen seminaariyleisöstä riitti juttukavereita tauoille. Illalla oli vielä arvovaltainen vastaanotto suurlähettilään residenssissä. Turvatoimet olivat kovat, salaisen palvelun agentteja riitti sisään menon kohdalla hirmuisesti. Aktiivista keskustelua ja verkottumista riitti pari tuntia.

Tiistaiaamu alkoi klo 8 ministerivetoisella Work Shopilla, jossa olin ainoa suomalaisten yliopistojen edustaja. Tilaisuudessa oli paikallisia yrityksiä, ministeriöiden edustajia jne. sekä ministeri Väyrysen mukana ollut teollisuusdelegaatio. Omassa ex-tempore puheenvuorossani korostin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jossa olisi LUT tapauksessa mahdollista yhdistää perulainen paikallinen metsäosaaminen ja biodiversiteetti ja suomalainen teknologiatutkimus.

Ministerit lähtivät ja me loput teimme tuttavuutta kiinnostuneiden tahojen kanssa ja niitä riitti. Paras ehdotus minulle tuli paikallisen metsäosuuskunnan edustajalta, joka tarjosi vuokrattavaksi tai ostettavaksi 35.000 hehtaarin metsäpalstaa ”to be as a living laboratory”. Toivottavasti rehtori Pöyhönen kuittaa pystykauppana tekemäni ostoksen.

Paikallisia ihmetytti suomalaisten menestyminen metsäasioissa. Miten maa voi pärjätä, jos se ei käytä kuin kolmea puulajia? Perussa eri puulajeja on noin 1600 kpl, koska kasvuvyöhykkeitä riittää aina Andien vuoristosta Amazonin sademetsiin.

Seuraavaksi siirryin tapaamisiin La Molinan yliopistoon, kävin elintarvikepuolella ja metsäosastolla. Mielenkiintoista nähtävää riitti. Illalla oli vielä perulaisen lehden haastattelu, joka loppui klo 19.

Keskiviikkona viiletimme taas lähetystön avustuksella kohti uusia seikkailuja. Kohteena oli mielenkiintoinen paikka IPNP (Institute of Peruvian Natural Products), jossa vedin taas presentaation ja keskustelimme tutkimusyhteistyöstä. Seuraava kohde oli yritys nimeltä Hersil, joka jatkojalostaa luonnon antimia lääketuotteiksi. Mielenkiintoinen kohde, jonne suurlähettiläskin tuli mukaan.

Tämän vierailun jälkeen olikin sitten matka hotellille, kamat kantoon ja lentokentälle. Ajankäyttö oli tehokasta ja reissu varsin kaukana lomamatkasta. Lähtö hotellilta lentokentälle oli keskiviikkona sikäläistä aikaa klo 17 ja kotona Lappeenrannassa olin jo perjantaina klo 13, mukana 7 tunnin aikaero ja kasa likaisia paitoja. Huh!

Sitten onkin tehty reissun jälkihoitoa (kiitoksia & tarkennuksia noin parillekymmenelle keskustelukumppanille). Saa nähdä, mitä tämä poikii…