Vähemmän aktiivisesti politiikkaa seuraavana aloin kerrankin hyvissä ajoin valmistautumaan kevään eduskuntavaaleihin. Olen joskus käynyt äänestämässä ja joskus jättänyt touhun väliin, kun en ole löytänyt mieleistäni ehdokasta. Silloin olen ollut juuri ilmestyneen Matti Wibergin kirjan "Politiikan sanakirja" mukaan sohvakommando, joka on kuulemma Arkadian mäellä käytetty synonyymi nukkuvien puolueen kannattajalle. Sohvakommando ei kuullosta pahalta!
Kävin kurkkaamassa YLEn vaalikoneen sivuja ja vastailin kysymyksiin mielestäni rehellisesti. Jännityksestä täristen odotin koneen tuomiota; kuka ehdokas ja mikä poliittinen ryhmä olisi lähinnä omia ajatuksiani?
Järisyttävä vastaus paukahti koneesta: Piraattipuolue. Ensin ajattelin, että mitä helvettiä, mikä porukka tämä on, mutta pidempään tuumittuani olin itse asiassa aika otettu. Konehan ei voi olla väärässä (vaikka itse olen pahasti ja usein), eihän?
Positiivisena latauksena tulkitsin, että olen (mukamas) jollakin tavalla pystynyt säilyttämään lievää anarkistista otetta edelleenkin, eikä keski-ikäinen keskiluokkaisuus ole vielä tahkonnut kaikkia särmiä. Onkohan tuo niin? Tahdon olla tässä asiassa idealisti tai ainakin optimisti.
Tällä juonnolla päästiin taas otsikkoon, kyseessähän on Billy Idol-nimisen hepun (suomeksi tuttavallisesti Itolin Pili) luultavasti tunnetuin ryskytys kasarikaudelta.
YEEEELLLLLLL!!!!! Sanoi rebeli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti