tiistai 30. lokakuuta 2012

GET A HAIRCUT AND GET A REAL JOB


Olin viime viikon lomilla Kreikassa vaimoni kanssa kahdestaan. Mukavan eksoottisella Rodoksen saarella, jossa ei monikaan ole käynyt, paitsi ehkä puoli Suomea niiden 49 vuoden aikana, jolloin se on Suomesta lomakohteena ollut. Jo Rodoksen lentokentällä toivottelivat kohteliaasti tervetulleeksi. Tullimiehen nimi oli Rassataankos Hanurias, mutta onneksi hän ei minua pysäyttänyt.

Rodos paikkana oli juuri sellainen kuin olimme suunnitelleetkin. Odotusarvona oli, ettei siellä voi tai tarvitse tehdä mitään. Paitsi istuskella lämmössä ja katsella aurinkoa ihan livenä, eikä kuvista, kuten Suomessa on koko vuosi tehty.

Ensimmäisenä iltana käytiin syömässä hotellin lähellä ravintolassa, jossa oli bändi. Vikkeläsorminen kielisoitintaiteilija vatkasi mitä lie tsirtakiaan/tsatsikiaan kuin nuorempi Angus Young (AC/DC). Kaverina tällä soittajalla oli heppu, joka soitti bassokompit jollakin pikkuisella syntikalla. ”Kitaristin” huilaillessa syntikkasälli pääsi soolouralle. Hänen vetäessään veikeällä suomenkielellä Paula Koivuniemen kappaleen Perhonen putosin ihan kympillä. Huikea veto!

Mukavia nämä kreikkalaiset. Jo kolmantena päivänä järjestivät olomme kotoisaksi ja tilasivat raikkaan ukkoskuuron. Oli kuulemma ensimmäinen sade siellä viiteen kuukauteen… meillä oli vissiin viimeiset viisi kuukautta vain satanut. Aamulla ei kuitenkaan vielä satanut. Kävelimme sataman kieppeillä kapeaa kujaa pitkin. Paikallisen baarin sisäänheittäjä, varttuneempi ukko, pysäytti minut sanoen ”Minä tiedan, sina haluta kylma kalja, miksi sina ei pysahdu?”. Millaisia ajatustenlukijoita ovat nämä välimerelliset kansalaiset! Äijä puhui asiaa, mutta kello oli vasta 10 (aamulla). Olisi tullut kysymään pari tuntia myöhemmin.

Sitten otsikon pariin. Kävin Rodoksella parturissa. Mukava parturirouva klipsutti tukkani lyhyeksi, vaikka olin englanniksi selittänyt, että vähän pitempikin hippitukka olisi minulle käynyt (siis tukka takana – elämä edessä). Trimmasi kuitenkin näppärästi samalla myös kulmakarvat. Minulla oli pikkuinen parransänki ja ajattelin ehdottaa parranajoa samaan hintaan, mutta en uskaltanut. Mitä jos englanninosaaminen ei rouvalta riitäkään? Tiedä sitä, mistä olisi ajellut. Olisin voinut kohta olla kuin Harrison Ford elokuvassa Takaa ajettu.

Otsikossa on George Thorogoodin kappale. Se sopi tähän parturiosuuteen. Ja onhan siinä sisältöä muutenkin…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti