TIKKURILA KONSULTIKSI?

Olen seurannut lätkän MM-kisoja telkkarista pikkuisella intensiteetillä. Kiekkoilua on mukava seurata, väkivaltaisten miesten nopea laji. Suomen pelejä ei aina uskalla katsoa, mutta muutama huomio niistäkin. Koska maalinteko on (taas) ollut niin hirvittävän vaikeaa, niin kannattaisiko palkata Tikkurila konsultiksi siinä asiassa? Neuvonantajana Tikkurila omaa riittävät referenssit maalinteosta, kun sillä maalitehtaita on sentään useammassa maassa.

Eilinen pelimme isoa Veetä (Venäjää) vastaan oli hyvästä alusta huolimatta nuhruinen esitys. Ainoa plussa oli Suomen nollapeli, kun ei saatu yhtään maalia aikaiseksi. Venäjä on kuitenkin aina kaadettavissa, on sen rynnistys ennenkin pysähtynyt koukkaamalla (esimerkkinä Raatteen tie), mutta ehkä eiliset tuomarit olisivat seonneet vielä enemmän näistä koukkauksista (2 minuuttia penaltia).

Mertaranta käyttää jo klassikoiksi muodostunutta alan slangia selostuksissaan. Tuulennopea laituri? Ei tule muuta mieleen kuin huonosti ankkuroitu laituri, jota leppeä suvituuli kuljettelee ympäri Saimaata. Pelaajalla on herkät kädet ja nopeat jalat? Pitäisikö olla lisäksi terve pää, jonka tarkoituksena on lähettää hermosignaaleja pelaajan lihaksiin?

Raskas pakki? Raskain pakki, jonka olen kohdannut, oli ensimmäisessä ”autossani”, legendaarisessa Moskvits Elitessä. Mosse maksoi hurjat 700 markkaa. Mosse oli pakko-ostos kesätyöpaikalle siirtymistä varten opiskeluaikana. Kun ostin sen himmelin, niin se oli klassisen vaaleankeltainen (Russian yellow eli yksi aamuvirtsan värisävyistä). Ei käy, ei ole rock, ajattelin. Lainasin naapurin äijältä maaliruiskun ja vedin Mossen mustalla Sadolinilla kauttaaltaan, kromiosat töräytin sitten kullanvärisellä vannemaalisrayllä ja vot, upea tuli. Niin upea, että pääsin sinä kesänä monesti keskustelemaan viranomaisten kanssa. Varmaankin kateuksissaan pysäyttelivät. Ei riittäneet kaikkien palkat eliittilaatuun.

Hallintojefe Saksa tuossa taannoin ilmoitti modernisti siirtyneensä ”inkkarit kanootista” kaudesta ”muumit laaksossa” vaiheeseen näin terminologisesti. Olen itse pyrkinyt pitämään vain murot kupissa, sekin on haasteellista.

Mutta kesäkuun ensimmäinen päivä lähestyy. On kuin joulua odottaisi. Saa nähdä koskettaako AC/DC silloin kirjoittajaa biisinsä ”Touch too much” mukaisesti?